Tule mukaan toimintaan!

Mikäli haluat tehdä muutakin kuin seurata Stop Nato-sivua Facebookissa tai Twitter-tiliä sekä jakaa niiden julkaisuja ja keskustella niistä, niin olet tervetullut suunnittelemaan kanssamme toimintaa!



Helsingissä seuraava kokous on 9.8. kello 17.30. Paikka on vielä varmistamatta.


Tampereella ke 29.6. kello 18.00 Kumppanuustalo Artteli, Mustanlahdenkatu 22.

Tapaamisissa suunnitellaan seuraavaa mielenosoitusta, sekä mahdollisia muita toimintamuotoja, joilla voimme tuoda esiin vastustuksemme Suomen Nato-jäsenyydelle.



Stop Nato

Kahdeksan syytä, miksi Suomen ei tule liittyä Natoon vaan pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana.

1. Aseet ja sotilasliitot lisäävät väkivaltaa ja kärsimystä, niiden inhimillinen hinta mitataan kuolleissa ja haavoittuneissa, lisäksi niihin suunnattu rahoitus on pois peruspalveluista ja kehitystyöstä, jolla voitaisiin lisätä rauhaa ja ehkäistä tulevia sotia. Parasta rauhanpolitiikkaa on hyvinvointivaltiosta huolehtiminen. Inhimilliseen kehitykseen panostava hyvinvointivaltio ei ole uhka muille maille, joten se voi priorisoida kansalaistensa elämän edellytysten parantamisen.

2. Yhdysvallat, joka käytännössä johtaa Natoa, on maailman vaarallisin ja sotilaallisesti aktiivisin valtio
USA on ollut käytännössä jatkuvassa sotatilassa koko olemassaolonsa ajan. Imperialistiseen suurvaltaan ei ole syytä luottaa, koska sen verenvuodatuksen perinteessä ei ole mitään ylpeilyn aihetta.

3. Nato-liittoutuminen lopettaisi lopullisesti Suomen aseman sotilaallisesti liittoutumattomana maana
Se ei voisi enää uskottavasti toimia rauhan välittäjänä. Sen sijaan se joutuisi suurvaltakonfliktien eturintamaan. Tämä lisäisi sen haavoittuvuutta joutua sotilaallisten iskujen kohteeksi. Suomi edistäisi näin osaltaan militarismia ja asevarustelua lähialueillaan samalla, kun se hylkäisi kaiken toisen maailmansodan jälkeen tekemän politiikkansa arvokkaan perinnön. Aseteollisuudella, -kaupalla ja sotaharjoituksilla on myös merkittäviä ympäristö- ja talousvaikutuksia, joita ei tule aliarvioida.

4. Suomen ei tule pyllistää länteen eikä itään
Idältä ei kannata suojautua heittäytymällä ruusuisiksi kuviteltujen länsivaltojen syliin. Sotilaallisen liittoutumisen takaama laaja kansainvälinen yhteisö on illuusio turvallisuudesta. Nato-maat ovat YK:ssa vähemmistö eivätkä kaksi maailman väestörikkainta suurvaltaa Kiina ja Intia tai muut merkittävät valtiot kuten Brasilia ja Meksiko kuulu tähän Yhdysvaltojen intressejä palvelevaan sotilasliittoon.

5. Kyse on kauaskantoisesta sisä- ja ulkopoliittisesta päätöksestä
Nato-projekti on sisäpoliittinen kysymys, se liittyy poliittisen kulttuurin muutokseen ja vaatii tuekseen laajaa poliittisten voimien yhteisymmärrystä. Sillä on pitkän aikavälin kustannusvaikutuksia valtion budjettiin. Tämä projekti ei alkanut tänä keväänä vaan sillä on jo vuosikymmeniä pitkä historia.

Hävittäjähankinnat nostivat Suomen eurooppalaisen asevarustelun kärkeen ja niiden lisäksi hallitus päätti maaliskuun 2022 kehysriihessä korottaa vuotuista puolustusbudjettia 500 miljoonalla eurolla vuosina 2023−2026. Ulkopoliittisesti Nato-jäsenyys sitoisi Suomen läpeensä militarisoituun ja poliittiselta järjestelmältään epävakaaseen suurvalta USA:han. Suomi saattaa myös joutua panostamaan jatkossa Baltian sotilastoimiin. Suomi menettäisi mahdollisuudet arvostella Yhdysvaltojen jatkuvia kotimaisia ja ulkomaisia ihmisoikeusrikkomuksia.

6. Suomen sotilaallinen strategia on nojannut uskottavaan itsenäiseen puolustukseen
Naton laajentuminen Baltian maihin ja Puolaan on lisännyt epävakautta Itämeren alueella. Suomen ja Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus vakauttaa Pohjois-Euroopan turvallisuutta.

7. Suomesta tulisi Naton etulinja Venäjää vastaan
1 344 kilometrin ulkoraja Naton keskeisen vihollisvaltion Venäjän kanssa muuttaisi radikaalisti Naton sotilaallista strategiaa Euroopassa, mikä toisi mukanaan suuria joukkojen sijoitustarpeita sekä lisäisi asehankintoja. Suomen Nato-jäsenyys saisi myös Venäjän muuttamaan sotilaallista strategiaansa, etenkin suhteessa sille äärimmäisen tärkeisiin Pietariin ja Murmanskissa sijaitsevaan Venäjän Pohjoisen laivaston tukikohtaan, mikä johtaisi sotilaallisen varustelun kiihtymiseen kummallakin puolella rajaa. Sotilaallinen varustelu, etenkin ydinaseilla, lisää sodan uhkaa ja synnyttää riskin ydinaseonnettomuudesta Suomen alueella.

8. Suomen nykyinen ulkopoliittinen linja
Sanna Marinin johtaman hallituksen hallitusohjelmassa sivulla 92 todetaan: “Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääränä on ehkäistä Suomen joutuminen sotilaallisen konfliktin osapuoleksi. Suomi harjoittaa aktiivista vakauspolitiikkaa sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisemiseksi. Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan.” Nato-jäsenyyden seuraukset olisivat kauaskantoisia, monitahoisia ja arvaamattomia. Ne olisivat lopullinen täyskäännös Paasikiven-Kekkosen linjaan ja harjoitettuun ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä puolustuspolitiikkaan.

Nato-jäsenyys asettaisi Suomen maailman sotapolitiikan keskipisteeseen. Suomen Nato-jäsenyys laajentaisi Venäjän ja Yhdysvaltojen välistä konfliktia sekä lisäisi maailman jakaantumista yhä selkeämmin kahteen liittokuntaan – kuten tapahtui myös ennen ensimmäistä maailmansotaa.

 

***
Tule mukaan toimimaan!

Mikäli allekirjoitat nämä kohdat tai osan niistä ja haluat toimia Natoa vastaan rauhan puolesta, olet tervetullut suunnittelemaan kanssamme yhteistä toimintaa.

Katso tarkemmat tiedot tapahtumista tuosta yläpuolelta. Isompi mielenosoitus on suunnitteilla 4.6.
Voit tavoittaa meidät lähettämällä sähköpostia stopnatosuomi@gmail.com 

Seuraa meitä myös

Facebookissa: stopnatosuomi

Twitterissä: StopNatoSuomi
Kotisivu: stopnato.fi
Sähköpostit: stopnatosuomi@gmail.com